Uudenvuodenlupauksia

Open Irma - ota osaa!

Muistatteko sen ajan kun uusivuosi tarkoitti kaikkea jännää? Meidän perheessä oli tapana syödä joulun valtava piparkakkutalo vuoden viimeisenä päivänä ja päivän kohokohta oli keskiyön ilotulitus, papattimatot ja ilmassa leijuva räjähdyksen haju. Tyypit vipeltämässä ympäriinsä väsäämässä kaikennäköistä keskellä uuden vuoden ensimmäisiä lumihiutaleita. Koska silloinhan oli aina lunta ja oikea talvi. Silloin kun juhlissa oli vielä hohtoa.

 

Uutenavuotena tehtiin myös lupauksia. Ja ne olivat ihan oikeasti vakava juttu, ihan niinkuin joulurauhakin. Minä ajattelin nyt sitten palata tähän perinteeseen toivuttuani yllättävän rankasta uuden vuoden juhlinnasta. Päätin olla varautumatta mihinkään ja päädyin hilpeällä juhlajalalla pariinkin kemuihin. Luojan kiitos nuorille miehille, joilla on virtaa pitää aamuyön jatkoja...

 

Parasta uuden vuoden alussa on kuitenkin ensimmäiset päivät. Niihin kuuluu aina verkkaiset ja vähän kohmeloiset kävelyt, joiden aikana päädytään aina samaan lopputulokseen: tämä vuosi on meidän. Niin no, samahan toistuu joka vuosi. Ennemmin tai myöhemmin sen on napattava.

 

Takaisin lupauksiin. Olen huomannut, että ne kaikkein parhaimmat, jotka ovat parantaneet todellisesti itseni tai muiden elämää, on lupaukset, jotka alkavat: ”Se pelottaa minua vimmatusti, mutta...”. Tälle uudelle vuodelle teen siis lupauksen, että aion kirjoittaa paristakin aiheesta, jotka pelottavat minua vähintäänkin vimmalla. Ensimmäinen on psykoterapia. Aihe, jonka luulin olevan helppo, mutta johon käsiksi käyminen on osoittautunut kiusallisen hermostuttavaksi. Toinen aihe kyntää kauhua jo kolmatta vuosikymmentä. Aion kirjoittaa HIV:n pelosta, joka on tartutettu meihin 80-luvun lapsiin, kuin rutto saariston uusiin perunoihin. Hilpeää, eikö?

 

Jottei alkuvuosi lähtisi liian synkkään suuntaan, julistan tässä vuoden ensimmäisen Open Irman. Eli heitähän AIHE kommentteihin, josta toivoisit että kirjoitan! Aivan mikä vaan. Tai jos kynä pysyy myös omassa kädessä, niin osoitteessa vallilanirma@gmail.com otetaan tekstejä innolla vastaan. Vuosi 2014 tuo Irmaan myös muita särmiä vierailijoita, kuten äitini. Huh huh. 

 

Hyvää uutta vuotta ystävät, valoon on vain hetki aikaa.